Patikointia ja joulutoreja

Sunnuntaina lähdin taas kävelemään Serfauksen lähirinteitä. Kylä köllöttelee mukavalla paikalla.

Reitti kulki pienen Madatschin kylän läpi.

Talvipatikointireitit olivat suorastaan kesäkunnossa.

Reitin varrella oli mielenkiintoinen näköalapaikka kahteen korkeaan puuhun viriteltynä. Yleensä en pode korkeanpaikankammoa, mutta näköalapaikalle menevän riippusillan alussa piti todeta, että jätän menemättä.

Koko reitti meni tietä tai leveää, aurattavaa talvipatikkapolkua pitkin.

Kohteena ja lounaspaikkana oli Seealm Hög. Lounasta tuli syötyä terassilla, joulukuun pieniä iloja :)

Paluumatkan menin melkein samaa reittiä, koska vaihtoehtoinen reitti olisi mennyt kelkkabaanaa pitkin eikä lumessa ole kiva kävellä varrettomilla maastojuoksukengillä.

Itselaukaisimen käyttöä pitää vielä vähän opetella, mutta olen sentään kuvassa.

Kylässä tarjosin itselleni kahvit, terassilla tietenkin. Lämpötila ei varmaan montaa astetta plussan puolella ollut, mutta aurinko lämmitti voimakkaasti.

Iltapäivästä kävin naapurikylä Fississä joulutorilla.

Maanantaiaamuna maa oli valkoisena. Yöllä oli satanut pari senttiä lunta, ensimmäistä kertaa sitten marraskuun.

Siirryin Innsbruckiin pariksi päiväksi joulutoreilla hengailemaan.

Paluu Tiroliin

Johan täältä nelisen kuukautta tuli pysyttyä poissa :) Pieni talviloma vuorossa, ostin sen palkinnoksi lukukauden selvittämisestä.

Ensimmäisenä päivänä Serfauksessa piti avata laskettelukausi. Menossa on pre-season eli kaikki rinteet ja hissit eivät ole auki. Luntakaan ei ole kuin ihan ylhäällä eikä sielläkään paljon. Ylimmillään kävin 2748 metrissä.

 Alempana etelärinteet ovat täysin lumettomia ja muualla sitä on vain koristeeksi.

Lämpötila oli jokusen asteen plussan puolella ja auringon lämmittäessä oli mukava syödä lounas terassilla.

 Rinteet olivat kyllä hienossa kunnossa lumetukseen turvautumisesta huolimatta.

Alempana rinteet risteilivät valkoisina nauhoina.

Toisena päivänä päätin hyödyntää lumettoman alkutalven kelit ja lähteä pienelle patikkaretkelle Serfauksen yläpuolelle.

Naapurikylä Fiss.

Osa rinneravintoloista on vasta avaamassa. Lounaspaikkani Leithe Alm oli tänään ensimmäistä päivää auki.

Aurinkoinen sää ja lumettomuus hämmensivät niin ettei oikein tiennyt mikä vuodenaika on meneillään. Ensimmäinen leskenlehtikin tuli bongattua eli onko nyt kevät?

 Joka tapauksessa aurinko ja kauniit maisemat toimivat juuri niin kuin pitääkin eli mieli lepäsi rankan syksyn jälkeen.

Alkuillasta Serfauksessa oli joulutori, jossa piti käydä nauttimassa glühweinista ja torvisoitosta.

Loman päätös Achenseellä

Sunnuntaiksikin oli luvattu loistavaa säätä, joten suunta kohti Seebergspitzeä heti aamiaisen jälkeen. Kärsivällisyys ei riittänyt odotella bussia Pertisauhun, josta vaellusreitti lähti, joten talsin ensin tasamaata reitin alkuun järvenrannassa. Kohde oli näkyvissä valtaosan ajasta, alla olevassa kuvassa keskeltä hieman oikealle näkyvä huippu.

Reitti meni alkuun kohtuutasaisesti ja nuoruuden innolla painelin menemään, kunnes yhtäkkiä tulin hiekkatielle. Olin siis missannut kaavailemani reitin risteyksen. Kartta esiin ja sisäinen navigaattori laski uuden reitin Pletzachalmin ja Pasillsattelin kautta. Almilla Holunderin mittainen tauko ja ylös kohti määränpäätä.

Loppuosa reitistä oli merkitty vaikeaksi ja sitä se kyllä olikin. Onneksi on pitkät jalat, harvassa paikassa niistä on ollut niin paljon hyötyä kuin nyt! Kamera pysyi visusti taskussa lähes koko reitin ajan ennen huipulle pääsyä. Muutaman kuvan sain kuitenkin napattua.

Huipulle kesti bussitta ja "väärää" reittiä lopulta nelisen tuntia, mutta kyllä kannatti!

Hienon sään takia huippu oli täynnä porukkaa ja lähdinkin aika nopeasti alaspäin kohti Pertisauta, sitä helpompaa alkuperäisen suunnitelman mukaista reittiä. Toisaalta oli kiva mennä sitä tähän suuntaan, koska näköalat olivat huikean hienot.

Alempana oli sitten pakko tsekata, että miltäs se ohikuljettu risteys oikein näyttikään aamun tulosuunnasta. Tästä olisi pitänyt risteys ja korkealla puussa olevat kyltit bongata. Enpä bongannut.

Alas päästyäni pysäytin sykemittarin ja reissusta tuli seuraavaa dataa: 17,3 km/ 6 tuntia/ 1156 nousumetriä. Paussin jälkeen totesin, että bussia olisi pitänyt odotella melkein tunti niin jolkottelin sitten vielä sen 4-5 km takaisin Maurachiin. Kun kerran oli liikkumaan lähdetty...

Achensee on monipuolinen kohde sikäli, että kaikenlaisia ranta- ja vesiurheiluaktiviteetteja on tarjolla. Niitä tuli ihailtua kotimatkalla. Täällä on myös golf-kenttiä ja hyvät pyörätiet, joten kohde sopii monenlaiseen menoon.

Tänään onkin ollut taas kaikenlaista säätä. Käväisin pienellä aamulenkillä Buchauer Almilla ennen ukkosen uhkaa.

Sen jälkeen on aurinko paistanut siniseltä taivaalta ja satanutkin on. Laukku on nyt pakattu ja lasku maksettu. Kaikki valmista huomisaamun kotimatkaa varten.